Olisiko aika alkaa puhaltamaan yhteen hiileen

Politiikka on raadollistunut sekä yleiset asenteet yhteiskunnassa ovat koventuneet vuosi vuodelta. Tähän selityksenä voi olla niin Yhdysvaltain vaalit, populismin lisääntyminen tai yleinen me ne jaottelu. Samalla oman edun tavoittelu on lisääntynyt muiden kustannuksella. Oman edun tavoittelussa ei lähtökohtaisesti ole väärää onhan se ihmiselle luontaista jo ihmisen alkuajoilta lähtien. Kyse on kuitenkin keinosta selviytyä. Tosin sen tapahtuminen muiden kustannuksella on kehitys suuntaus, josta tulisi pyrkiä pois.

Suomi on tilanteessa, jossa sen velkaantuminen on saatava katkaistua. Mikäli velkaantumista ei saada pysäytettyä on edessä entistä suuremmat leikkaukset, joiden vaikutuksia voimme vain arvailla. Toisaalta emme saa ajatella ainoastaan leikkauksia meidän tulee ajatella, miten saamme tilanteen käännettyä toiseen suuntaan. Suomi on lähtökohtaisesti pääoma köyhä maa, jossa naapuri on valmis maksamaan satasen, ettei toinen saa viittä kymppiä. Erityisesti tämän kaltaisesta ajattelumallista tulee päästä eroon. Jos joku muu tienaa enemmän kuin toinen tulisi siitä olla ylpeä ja tavoitella itse samaa, ilman jatkuvaa katkeruutta toisen onnistumisesta. Tämä sama vertaus pätee myös yrittämiseen. Moni epäilee yrityksen menevän konkurssiin, ennen kuin uusi yrittäjä on edes saanut perustettua yritystä. Hän on kuitenkin valmis ottamaan riskin, jotta meistä jokaisella voisi olla parempi huominen edessä.

Nyt on ihmisten aika alkaa ottamaan vastuuta omasta tekemisestään. Tarvitsemme lisää uskoa paremmasta huomisesta, jotta Suomi voisi jälleen kukoistaa kuin Nokia aikanaan. Tarvitsemme yhteistä uskoa siihen, että emme voi tarjota kaikille kaikkea, vaan jokaisen tulee kantaa vastuu itsestään. Tämän avulla voimme tarjota avun heille, jotka sitä aidosti tarvitsevat.